Pörssikurssi

Asuntomarkkinat eivät kenties ole markkinatehokkaita

2012-02-17T15:41:00.001+02:00

Rahoitustieteessä puhutaan paljon markkinoiden informaatiotehokkuudesta. Informaatiotehokkuus tarkoittaa, että esimerkiksi osakkeen hinta sisältää kaiken saatavilla olevan arvon kannalta relevantin informaation.

Osakemarkkinoita pidetään yleisesti melko tehokkaina. Sen vuoksi osakemarkkinoilla on vaikea tehdä "ylisuuria" tuottoja -- ja siksi puolet sijoitusrahastoistakin häviää vertailuindeksilleen.

Asuntomarkkinat eivät todennäköisesti ole läheskään yhtä tehokkaita. Silloin on mahdollista, että asuntoja myydään joko "liian halvalla" tai "liian kalliilla". Kun asuntojen hinta-arviot vaihtelevat, asunnon ostaa se joka pitää asuntoa arvokkaimpana.

Tämä johtuu siitä, että markkinat eivät ole erityisen likvidejä: asunnoilla käydään kauppaa vain harvoin. Lisäksi asunnot ovat harvoin toistensa kaltaisia, mikä tekee niiden hintojen vertailusta hankalaa.

Sen vuoksi asunto- ja kiinteistömarkkinoilla on todennäköisesti mahdollista saavuttaa tiedon ja asiantuntemuksen avulla tavallista suurempia tuottoja sijoitetulle pääomalle.

Tieto ja asiantuntemus palkitaan

Ylisuuri tuotto syntyy siitä, että

ostaa kiinteistön edullisesti

saa siitä hyvää vuokratuottoa

kykenee myymään kiinteistön kalliilla.

Myös pitkän ajan tuottoprosentin kannalta on tärkeää onnistua ostamaan kiinteistö alunperin edullisesti. Silloin vuokratuotot muodostavat hyvän prosentuaalisen tuoton sijoitetulle pääomalle.

Toisinaan kiinteistön ostaja tai myyjä onnistuu myös ajoittamaan kiinteistökaupan onnistuneesti. Kiinteistöjen hinnat näet elävät jonkun verran suhdannekierron eri vaiheissa. Silloin on mahdollista ajoittaa ostokset ja myynnit optimaalisella tavalla, mikäli käytettävissä on "ylimääräistä" rahaa.

Kyse ei kuitenkaan ole tuurista. Asuntosijoittaminen edellyttää jatkuvaa asuntomarkkinoiden seuraamista sekä asuntoihin perehtymistä myös jalkatyön avulla. Silloin on mahdollista muodostaa ajan tasalla oleva kuva asuntomarkkinoiden kehityksestä ja kenties toimia muita nopeammin.

Piensijoittajan asuntorahastot vähissä

Valitettavasti Suomessa on tarjolla vain vähän piensijoittajille sopivia mahdollisuuksia hajauttaa kiinteistösijoituksia kustannustehokkaasti.

Käytännössä helpointa on ostaa ulkomailta pörssinoteerattuja kiinteistörahastoja, joiden avulla myös piensijoittaja pääsee kiinni kiinteistömarkkinoiden tuottoon eksoottisillakin alueilla.

Itse en ole vielä ottanut kiinteistöjä osaksi omaa portfoliotani, mutta todennäköisesti niidenkin aika koittaa pian. Koska oma salkkuni on sijoittajan mittapuiden mukaan varsin pieni, ovat rahastot ja julkisesti noteeratut kiinteistösijoitusyritykset käytännössä ainoat käytettävissäni olevat mahdollisuudet.

Piensijoittaja hyötyy osakemarkkinoiden tehokkuudesta

2010-02-04T09:00:00.001+02:00

Piensijoittaja hyötyy osakemarkkinoiden tehokkuudesta. Kuinka tämä oikein on mahdollista?

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesihan esittää, että pörssiosakkeiden kurssi heijastelee aina kaikkea käytettävissä olevaa tietoa yrityksen tulevaisuudennäkymistä. Tämän ansiosta kulloinenkin osakkeen hinta perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon yrityksen tulevista tuotoista.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi saattaa aluksi vaikuttaa masentavalta: talousuutisten lukeminen, vuosikertomusten analysointi ja osavuosikatsauksien tarkka läpikäyminen eivät tehokkailla markkinoilla tee mahdolliseksi saavuttaa indeksin tuottoa parempaa tulosta.

Toisaalta siitä seuraa samalla, että piensijoittaja voi aivan ilmaiseksi hyötyä suurten pankkien, eläkerahastojen ja muiden suursijoittajien analyytikkojen analyysistä. Piensijoittaja voi yksinkertaisesti luottaa siihen, että "isot pojat" ovat jo hinnoitelleet osakkeet oikein. Tällöin piensijoittaja voi toimia osakemarkkinoilla vapaamatkustajana: hän saa ilmaiseksi käyttöönsä kallispalkkaisten pörssianalyytikkojen työn tulokset.

Pörssiosakkeen kurssi sisältää jo kaiken mahdollisen julkisen tiedon yrityksestä ja sen tulevaisuudennäkymistä. Siksi piensijoittajan ei tarvitse kuluttaa aikaansa yritysten analysoimiseen ja sen pohtimiseen, kuinka voisi voittaa indeksin. Jos indeksiä ei voi voittaa kuin sisäpiirin tiedon tai tuurin avulla, ei rationaalinen sijoittaja edes yritä voittaa indeksiä. Sisäpiirin tiedon käyttäminen kun on laitonta, ja tuuripeleistä kiinnostunut voi saman tien kokeilla uhkapelejä.

Koska indeksiä ei voi voittaa, on rationaalisen sijoittajan ratkaisu selvä: hän joko ostaa suuresti hajautettua indeksiosuusrahastoa (ETF) tai hajauttaa itse osakesalkkunsa mahdollisimman hyvin. Näin on mahdollista minimoida riski ilman odotettavan tuoton vastaavaa pienentymistä.

Gordonin kaava pörssiosakkeen arvon määrittämiseksi

2010-02-02T09:00:00.001+02:00

Edellisessä artikkelissa esiteltiin yksinkertaisin tapa määrittää pörssiosakkeen arvo käyttämällä apuna pelkästään tietoa osingon suuruudesta ja sijoittajan tuottovaatimuksesta. Yksinkertaisin kaava (arvo=osinko/tuottovaatimus) on erittäin epärealistinen: osinkojen pitäisi luonnollisesti kasvaa ajan mittaan jo pelkästään inflaation vuoksi.

Gordonin kaava on parannettu versio tästä "täältä ikuisuuteen" osinkoa maksavan osakkeen arvonmäärityskaavasta. Gordonin kaava nimittäin ottaa huomioon pörssiosakkeen osingon ja sijoittajan tuottovaatimuksen lisäksi myös osingon oletetun kasvunopeuden.

Gordonin kaavassa oletetaan, että osinkojen kasvunopeus on tasainen. Osinkojen suuruuden ei siis pitäisi heilahdella edestakaisin suhdannevaihtelun ja pörssiyrityksen tuloksen mukaan.

Oletus tuntuu varmasti lukijoistani aivan yhtä epärealistiselta kuin "täältä ikuisuuteen" -mallin oletus osingon pysymisestä samana maailmanloppuun saakka. Epärealistinen oletus tietysti onkin, mutta on kuitenkin todennäköisempää olettaa, että osingot kasvavat, kuin että osinko pysyisi vuodesta toiseen samansuuruisena. Lisäksi monet pörssiyritykset ovat ottaneet osingonjakopolitiikakseen tavoitteen osingon tasaisesta kasvattamisesta. Näin ollen Gordonin kaava ei ole täysin "hatusta nostettu".

Gordonin kaavan matematiikka ei ole "täältä ikuisuuteen" -mallin matematiikkaa monimutkaisempi. Gordonin mallin mukaan osakkeen arvo määritetään seuraavasti:


                Osinko
Arvo = --------------------------
        Tuottovaatimus -- kasvuvauhti

Käytetäänpä esimerkkinä jo tuttua Nokian osakkeen arvonmääritystä. Oletetaan, että sijoittajan tuottovaatimus on 10 % ja sijoittaja arvelee Nokian korottavan osaketta kohden maksettavaa osinkoa joka vuosi 5 %. Tällöin osakkeen arvoksi saadaan:

0,40 e / (0,10-0,05) = 8 euroa

Jos taas tuottovaatimus olisi 15 % ja osingon kasvuvauhdiksi oletetaan 10 %, saadaan arvoksi jälleen 8 euroa:

0,40 e / (0,15-0,10) = 8 euroa

Tehdäänpä vielä pieni muutos alkuarvoihin. Oletetaan tällä kertaa tuottovaatimukseksi hiukan vaatimattomampi 13 % ja osinkojen kasvuvauhdiksi 10 %. Tällöin saadaan arvoksi:

0,40 e / (0,13-0,1) = 13 euroa

Tämänkaltaisia laskelmia kannattaa pyöritellä taskulaskimella tai taulukkolaskentaohjelmalla. Laskelmien avulla voit arvioida, minkälaisia tuotto-odotuksia sijoittajat lataavat tämänhetkisillä pörssikursseilla pörssiosakkeeseen -- ainakin jos oletetaan, että sijoittajat käyttävät Gordonin mallia pörssiosakkeen arvonmäärityksessä apuna.

Todellisuudessa näin ei juuri toimita.

Osakkeen arvon määrittäminen osingon perusteella

2010-01-31T09:00:00.003+02:00

Rahoitustiede on kehittänyt vuosien varrella monia eri menetelmiä osakkeen arvon määrittämiseksi. Yksinkertaisin osakkeen arvonmääritystapa perustuu yhtiön osingonmaksuun.

Osingonmaksuun perustuvista malleista yksinkertaisin olettaa, että osingonmaksu jatkuu samansuuruisena tästä hetkestä maailmanloppuun saakka. Jos siis Nokia maksaa tänä vuonna osinkoa 0,40 euroa, osingonmaksun odotetaan jatkuvan äärettömän monta vuotta tulevaisuuteen aina samansuuruisena. Oletus on luonnollisesti epärealistinen. Tuskin mikään yritys selviää maailmanloppuun saakka. Lisäksi on äärettömän epätodennäköistä, että osinkoa maksettaisiin aina samansuuruinen summa.

Osingon lisäksi on laskelmassa määriteltävä sijoittajan tuottovaatimus. Tällä tarkoitetaan tuottoa, jonka sijoittaja haluaa saada sijoittamalleen summalle korkoa vuodessa. Joku sijoittaja saattaa haluta sijoitukselleen 5 %, toinen 10 % tuottoa. Tuottovaatimus kertoo, paljonko sijoittaja on valmis maksamaan tietystä ikuisesti jatkuvasta osinkovirrasta.

Kaava osakkeen arvonmääritystä varten on erittäin yksinkertainen:


           Osinko
arvo = ----------------------
      tuottovaatimus

Jos sijoittajan tuottovaatimus olisi 10 %, saadaan Nokian osakkeen arvoksi 0,40/0,10 = 4 euroa. Jos sijoittaja tyytyisi 5 % tuottoon sijoitukselleen, on hän valmis maksamaan 40 sentin ikuisesta osinkovirrasta 0,40/0,05 = 8 euroa.

Nokian kurssi tällä hetkellä on selvästi laskettuja arvoja korkeampi. Tämä voi johtua kahdesta seikasta. Ensimmäisen selityksen mukaan maailman osakesijoittajat vaativat sijoituksiltaan erittäin pientä tuottoa. Tämä ei ole todennäköistä. Huomattavasti todennäköisempää on, että sijoittajat uskovat Nokian osinkojen kasvavan tulevaisuudessa. Tällöin edellä esitetty yksinkertainen laskukaava ei enää toimi.

Nokia nousi eilen 10 % - kannattaako osaketta ostaa tänään?

2010-01-29T09:00:00.001+02:00

Nokia julkaisi eilen osavuosikatsauksensa, joka yllätti jatkuvasti osakemarkkinoita seuraavat analyytikot.

Analyytikot olivat odottaneet, että Nokia tekisi osaketta kohden tulosta 0,19 euroa. Osavuosikatsauksessa Nokia ilmoitti, että viime vuoden viimeisen neljänneksen osakekohtainen tulos olikin 0,25 euroa. Lisäksi ehdotettiin, että yhtiö maksaisi osaketta kohden osinkoa 0,40 euroa. Analyytikot olivat odottaneet osingon jäävän kolmeenkymmeneen senttiin.

Molemmat uutiset olivat odotettua selvästi parempia. Osakemarkkinat tervehtivätkin Nokian tarjoilemaa yllätystä mojovalla kurssinousulle: pörssin sulkeutuessa Nokian kurssi oli noussut 9,83 % -- aikaisemmin päivällä käytiin vielä korkeammalla.

Kannattaisiko siis nyt ostaa Nokian osaketta? Uutisethan olivat mainioita, ja Nokia näyttäisi porskuttavan tänä vuonna vahvasti eteenpäin.

Jos osakemarkkinat ovat informaatiotehokkaita, kuten tehokkaiden markkinoiden hypoteesi esittää, on eilinen uutisyllätys huomioitu jo tämän päivän kurssissa. Globaalit rahoitusmarkkinat ovat antaneet arvionsa, jonka mukaan Nokian osake onkin kymmenen prosenttia arvokkaampi, kuin mitä sen oli luultu olevan. Tämän päivän kurssikehityksen kannalta eilisellä uutisella ei ole merkitystä: kaikki tulevaisuudennäkymät on jo arvioitu osakkeen hinnassa.

Voi hyvinkin olla, että Nokia on tänäänkin hyvä sijoitus. Mutta eilisen uutisen perusteella emme voi enää päätellä mitään tämänpäiväisestiä, ensiviikkoisesta tai loppuvuoden kurssikehityksestä.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ja piensijoittaja

2010-01-28T16:39:00.001+02:00

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi esittää, että osakemarkkinat ovat informaatiotehokkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat hinnoittelevat aina pörssiosakkeet siten, että hinnat heijastelevat kaikkea saatavissa olevaa tietoa. Kun julkisuuteen tulee uutta tietoa, joka koskee yritystä tai sen toimintanäkymiä, markkinat hinnoittelevat osakkeen välittömästi uudestaan. Tämän jälkeen hinta heijastelee jälleen kaikkea saatavilla olevaa tietoa.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ei ole tosi kuvaus osakemarkkinoista. Se on kuitenkin hyvin valaiseva näkökulma. Useimmat rahoituksen tutkijat pitävätkin tehokkaiden markkinoiden hypoteesia oleellisena lähtökohtana. Vaikka osakemarkkinat eivät olekaan aina tehokkaita, ovat ne melkein aina lähes tehokkaita.

Markkinoiden tehokkuudella on vaikutusta myös tavallisen piensijoittajan kannalta. Markkinoiden tehokkuudesta nimittäin seuraa, että piensijoittajan ei kannata kuluttaa aikaansa osakkeiden tai pörssiyhtiöiden seuraamiseen. Piensijoittaja saa nimittäin tietonsa yrityksestä tiedotusvälineiden kautta. Kun tieto kantautuu piensijoittajalle, on uutinen yleensä jo vanhentunut: kaikki muutkin voivat käyttää julkista tietoa hyväkseen, ja siten tieto on jo huomioita osakkeen pörssikurssissa.

Tieto pörssiyhtiöstä tulee yleensä julkisuuteen satunnaisesti. Tiedon julkistamisajankohta vaihtelee satunnaisesti. Samaten tiedot poikkeavat analyytikkojen odotuksista sattumanvaraiseen suuntaan. Tästä seuraa, että osakekurssit ovat sattumanvaraisia: ne seuraavat satunnaiskulkua.

Koska osakekurssit ovat sattumanvaraisia, ei niitä voi ennustaa. Siksi on myös mahdotonta laatia sijoitusstrategioita, joiden avulla sijoittaja voisi systemaattisesti lyödä markkinat tai markkinoiden kehitystä kuvaavan indeksin. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan markkinoiden voittaminen on mahdollista ainoastaan tuuriin perustuen – tai käyttämällä hyväkseen yksityistä, sisäpiirin tietoa.

Jos markkinoita ei voi voittaa taidolla, ainoastaan onnella, voi rationaalinen sijoittaja vetää tästä ainoastaan yhden johtopäätöksen: kannattaa sijoittaa indeksiin (eli indeksirahastoon) ja keskittyä minimoimaan kaupankäynnistä aiheutuvat kustannukset.

Osakemarkkinat eivät ole aina tehokkaita, mutta piensijoittajan kannattaa aina pohtia, onko hänellä todella enemmän tietoa ja taitoa kuin maailman suursijoittajilla. Viimeksimainuthan kursseja heiluttelevat.

Miksi osakkeet tuottavat enemmän?

2010-01-26T20:47:00.001+02:00

Osakkeet tuottavat sijoittajalle parempaa tuottoa kuin kilpailevat sijoitusvaihtoehdot eli pankkitalletukset ja muut korkosijoitukset. Tämä ei ole yllättävää, jos tuntee vähänkin rahoituksen teoriaa.

Rahoitusmarkkinoilla tuotto ja riski kulkevat yhdessä. Jos haluat korkeaa tuottoa, on sinun sijoitettava korkeariskisiin sijoituskohteisiin. Jos haluat nukkua yösi rauhassa ja sijoitat matalariskisiin sijoituskohteisiin, voit odottaa sijoituksellesi vain matalaa tuottoa. Korkosijoitukset ovat yleisesti ottaen matalariskisiä, osakesijoituksien riski on korkosijoituksia korkeampi.

Mitä sitten rahoituksessa tarkoitetaan käsitteellä riski? Riskiä mitataan sijoituksista puhuttaessa sijoituksen tuoton volatiliteetilla eli vaihtelulla. Matemaattisesti volatiliteetti määritellään tuottojen keskihajontana. Jos tuotto vaihtelee suuresti, on volatiliteetti korkea. Tällöin sijoitus on korkeariskinen. Jos tuotto ei juurikaan vaihtele, on volatiliteetti matala. Tällöin sijoitus ei ole riskinen.

Useimmat sijoittajat eivät pidä sijoituskohteen arvon suuresta vaihtelusta. Jos omaisuutesi arvo vaihtelee suuresti päivittäin tai viikoittain, voit joutua myymään sijoituskohteen huonoon hintaan. Sanotaankin, että sijoittajat kammoavat riskiä (englanniksi riskikammoa kutsutaan ilmaisulla risk aversion).

Pankkitilin riski on pieni - voit olla melko varma siitä, että tänään pankkiin tallettamasi raha on nostettavissa myös kymmenen vuoden kuluttua. Tällöin et voi odottaa korkeaa korvausta matalalle riskille.

Koska sijoittajat kammoavat riskiä, eivät he ole valmiita maksamaan riskisestä osakkeesta yhtä paljon kuin vähempiriskisestä osakkeesta tai korkosijoituksesta.

Kun osakkeen hinta jää alhaiseksi, on osakkeen tuotto-odotus suurempi -- esimerkiksi 1,0 e osinko olisi 5,0 euron osakkeelle jo huikeat 20 %, mutta 10,0 euron osakkeelle samainen osinko olisi vain 10 %. Näin osakkeen alhaisempi hinta saa aikaan sen, että yhtä suuren osingon tuottoprosentti on suurempi.

Korkeampi tuotto ei tietenkään synny pelkästään korkeasta osinkoprosentista -- kun osakkeen lähtöhinta on alhainen, voi myös sen kurssinousu olla suurempi kuin kalliimmalla osakkeella.

Pörssiosakkeen hinta määrittyy markkinoilla

2010-01-15T16:30:00.000+02:00

Osake on osuus yrityksestä. Pörssissä noteeraattavien yritysten osakkeita taas kutsutaan pörssiosakkeiksi. Noteeraaminen tarkoittaa muunmuassa sitä, että pörssissä osakkeille muodostuu kauppaa käyvien sijoittajien osto- ja myyntitarjousten perusteella käypä hinta.

Osakkeen hinnanmuodostus on monille maallikoille hämärän peitossa. Loppujen lopuksi kyse on aivan yksinkertaisesta markkinamekanismista: osakkeiden omistajat ilmoittavat myyntimääräyksessään, mihin hintaan ovat valmiita myymään tietyn määrän pörssiosakkeita. Toiset sijoittajat taas lähettävät ostomääräyksiä, joissa he ilmoittavat hinnan, jonka ovat valmiita maksamaan yhdestä osakkeesta. Mikäli osakkeiden myyjien ja ostajien ilmoittavat hintahaarukat kohtaavat, osakkeet vaihtavat omistajaa.

Hinta muodostuu siis markkinoilla. Huomattavasti hankalampi kysymys kuitenkin on, mihin tämä hinta perustuu. Jokaisella sijoittajalla on oma käsityksensä siitä, kuinka paljon hän on valmis maksamaan kyseisen yhtiön osakkeesta. Läheskään kaikki sijoittajat eivät edes perusta arviotaan yrityksen arvosta mihinkään syvälliseen laskelmaan tai yrityksen taloudellisen perustan analyysiin.

Vaikka et aikoisikaan ryhtyä pörssiyhtiöiden todellisen arvon määräämiseen tähtääviin laskelmiin, kannattaa hintaa pohtiessa miettiä osakkeen luonnetta osuutena yrityksestä. Koska osake on osuus yrityksestä, kukin osake tuo mukanaan osuuttaan vastaavan osuuden yrityksen tulevista tuotoista. Voidaankin sanoa, että yrityksen tämänhetkinen arvo on yhtä suuri, kuin mitä yrityksen tulevaisuudessa aikaansaamien nykyrahassa ilmaistujen tuottojen summa olisi.

Pörssi on osakkeiden kauppapaikka

2009-08-17T12:14:00.001+03:00

Pörssi on kauppapaikka, jossa käydään kauppaa eri arvopapereilla. Näistä tunnetuimpia ovat julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden osakkeet.

Kaupankäynti pörssissä tapahtuu osto- ja myyntimääräysten perusteella.

Sijoittajat antavat pankkinsa välityksellä ostomääräyksiä, joissa he ilmoittavat, kuinka monta tietyn yrityksen osaketta he haluavat ostaa. Samalla sijoittaja ilmoittaa korkeimman hinnan, jonka hän on valmis yhdestä osakkeesta maksamaan.

Samanaikaisesti toiset sijoittajat antavat myyntimääräyksiä. Tällöin sijoittaja, joka omistaa tietyn yhtiön osakkeita, ilmoittaa haluavansa myydä tietyn määrän yrityksen osakkeita. Samalla osakkeen omistaja ilmoittaa, paljonko hän haluaa yhdestä osakkeesta.

Kun osto- ja myyntimääräykset kohtaavat, syntyy kauppa kohteena olevista osakkeista.

Näin pörssissä yksittäisten osakkeiden kysyntä ja tarjonta, hintapyynnöt ja maksuvalmius määrittävät osakkeen arvon. Tätä kutsutaan myös pörssikurssiksi.

Helsingin pörssi perustettiin vuonna 1912. Nykyään se kuuluu ruotsalaisen OMX-konsernin kautta yhdysvaltalaiselle NASDAQille. Helsingin pörssissä kaupankäynti alkaa arkiaamuisin kello kymmeneltä ja päättyy 18.30.

Pörssikurssi kertoo osakkeista ja sijoittamisesta

2009-08-14T09:35:00.000+03:00

Pörssikurssi on uusi blogi, jonka tarkoitus on kertoa osakesäästämiseen, sijoittamiseen ja osakkeisiin liittyvistä asioista. Pörssikurssi on tarkoitettu kaikille lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita osakkeisiin sijoittamisesta.

Kurssin seuraaminen ei edellytä mitään perustietoja, sillä pörssi, osakkeet, osingot, säästäminen ja sijoittaminen esitellään täällä niin, että maallikkokin oppii lukemaan esimerkiksi sanomalehtien taloussivujen pörssiuutisia.

Aiheita tulevat olemaan esimerkiksi:

Pörssi: mikä pörssi on? Miten pörssissä käydään kauppaa?
Mitä osakkeet ovat?
Entä mitä osinko tarkoittaa?
Tunnusluvut: P/E, P/B ja muut mystiset lyhenteet.
Indeksit
Indeksiosuusrahastot
Kaupan käynti ulkomaisissa pörsseissä
Kuinka osinkoja ja kurssivoittoja verotetaan?

Seuraa Pörssikurssia, niin opit sijoittamaan osakkeisiin!